Tänään tänne taloon asettautui pieni risteytyspupu! Kasvattikodissaan Cokikseksi kutsuttu, täällä vielä kutsumanimeä vailla. Cokis olisi hyvä nimi, ellei perheessä olisi jo ollut Cola-kania.
Mitä missä miten? Varmaan aika moni tietää että oon etsinyt tyttöpupua itselleni/Jyrkin kaveriksi/Nemon kaveriksi leikkauksen jälkeen. Bongasin n. viikko sitten kyseisen poikueen ilmoituksen ja laitoin oitis viestiä. Olin miettinyt ehdottomasti rotupupua tälläkertaa, mutta kuinka taas kävikään. Neitosen isä on pienirex sekä emä holski, molempien pupujen takana oli tuttua kasvattajaa sekä holskipuolelta olen itseasiassa nähnytkin muutaman kerran pikkuisen isovanhemman ja isoisovanhemmat. Heti kun menimme poikuetta tänään katsomaan, juoksi tämä pieni heti meitä vastaan! Oon ollut pupuvauvojen kanssa tekemisissä joskus pari vuotta sitten viimeksi, joten kyllä tuntui pieneltä yhdeksänviikkoiset muksut. Kasvattaja osoittautuikin hetken jutustelun jälkeen vanhaksi kanitutuksi petsien ajoilta, voi että kun oli tavallaan hauska muistella kaikkia kanijuttuja ja piirejä missä on itse pienenä ollut. Nopeasti siinä kolme tuntia venähtikin ja oli aika lähteä pikkusen kanssa kotia kohti. Tämä oli ainoa vapaana oleva yksilö ja sopivasti juuri kuitenkin omaan mielikuvaan sopivin. Todella rohkea, avoin, utelias sekä energinen yksilö. Tuo rohkeus vaan yllättää mut kokoajan, tyttö ei ollut ennen eläessään nähnyt mm. Koiria ja niin sitä vaan niitäkin mentiin nopsaa loikkien morjenstaan. Ihan uskomaton pieni. Huomaa kyllä että on vietetty aikaa poikasten kanssa ja eläneet talon keittiössä. Heti täälläkin vaan asettautui kodiksi, kauheet iloloikkarallit ja nyt vedetään sikeitä kyljellään. Vauveli on niin pieni että en ihan heti uskalla kokeilla sitä Sparkleen tai Jyrkiin totuttaa, saa kasvaa hieman ja tutustutaan toisiimme niin uskallan sitten yrittää. Toi on varmaan tällähetkellä Jyrkin pään kokonen!
Sparklesta puheenollen, neito jäikin sitten tänne. Aatu muutti pois takaisin porukoille ja kerta Sparkle tuntuu täällä niin hyvin viihtyvän, katsottiin pupun eduksi että se jää tänne. Sparklella on täällä enemmän tilaa sekä se saa ehkä hieman enemmän huomiota. Aatun poismuutto ei johtunut mistään riidasta taikka että ei olisi sujunut yhteiselo, tuntui vaan että kotona on vielä hetken parempi. Sparkle on siis parivuotias rexnaaras, tullut alunperin Birchen kanilasta ns. eläkepäiville, alunperin Pawhills kanilasta. Sparkle on vielä hieman ujo, mutta eiköhän se pikkuhiljaa rohkastu. Nyt on siis kahteen pupuun tutustumista, poikien huomiointia lukuunottamatta. Kaksi uutta pupua kerralla olisi ollut normaalisti liikaa, mutta tiesin Sparklen entuudestaan ja tuo vauvapupun yhdistelmä oli semmonen mitä en olisi halunnut vaan ohittaa. Varsinkin kun itse vanhemmatkin oli niin mahtavia, rohkeita ja yksinkertaisesti ihania.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti