Tottakai ensin suurin plussa, kani saa ainakin tarpeeksi tilaa. Nemo belgianjäniksenä osaa kyllä halutessaan käyttää tämän lähemmäs 57 neliön kaksion tilan hyödykseen spurttailuissa. Josta seuraakin sitten myös miinusefekti, nimittäin lattiapinta. Nemo aika usein hyppii matolta matolle sillä parketilla sen tassut luistavat ihan hirveästi. Jatkuva parketilla juoksentelu ei tee kanin jaloille välttämättä hyvää, siitä saattaa seurata kulumia jalkapohjiin. Sekä kuka nyt jaksaisi kokoajan liukastella eteenpäin ja varomaan askeliaan ettei vaan menisi kuin bambi jäällä? Nemon lempipaikkoja kämpässä ovat keittiö sekä olohuone. Olohuoneessa on eniten mattoja sekä häkki jossa on heinäteline, vessalaatikko ja muut pakolliset. Keittiöstä se on kai vähän tahattomasti oppinut että siellä saa aina ruokaa.
Yksi iso plussa on se että kanista on paljon seuraa. Se menee aika usein koirien mukana lepäilemään sekä tulee joskus sohvalla viereen. Onhan se varmaan aika näky kun pienelle sohvalle änkeytyy belgianjänis, sheltti sekä villakoira ihmisen päälle sekä viereen. Ei ole myöskään tavaton näky että villakoirani Boris sekä Nemo makoilevat matolla vierekkäin. Nemo on myös hyvin fiksu yksilö jolloin sille on ollut helppo opettaa temppuja. Onhan tuosta jäniksestä seuraa ja se myös nauttii siitä. Usein kun tulee vieraita niiden huomion ensimmäisenä kiinnittää eteiseen ryntäävä korvaeläin koirien joukossa.
Miinuksia vastapainoksi. Nemo syö kaneistani vähiten heinää. Siinä missä Jykä ja Myssy tyhjentää heinätelineet, on Nemo vasta puolivälissä. Syitä voi olla monia, satunnaisten herkkujen määrä, se ettei se vaan yksinkertaisesti malta istua häkissä syömässä kun ulkopuolella on paljon hauskempaa? Joskus karusti lukitsen Nemon häkkiin heinää lisätessäni, että se ihan oikeasti keskittyy syömään heinää. Usein kani kuitenkin protestoi tätä heittelemällä kuppiaan, lelujaan sekä vessalaatikkoa. Olen tehnyt ehkä itse tässä ison virheen kun olen ns. Opettanut sen liikaan vapauteen.
Sitten vielä siisteys ja turvallisuusasiaa. Nemo ei ole koskaan tuhonnut mitään, ei syönyt johtoja tai tekstiilejä. Silti pidän varmuuden vuoksi kasvit muovisina ja johdot johtosuojien suojassa. Riippuu tosi paljon kanista millaista sen kanssa elo on vapaana. Myssy sekä Jykä ovat vapaanaollessaan edellisessä kämpässä tuhonneet niiiin paljon, että voin vaan kuvitella mitä ne saisivat aikaan jos ne asuisivat vapaana.. Kanin kanssa pitää aina muistaa se että vaikka se ei olisi koskaan kiinnostunut johdoista, ei se isommilla roduilla tarvi kuin yhden napakan uteliaan puraisun ja ollaan jo vaaratekijöiden äärellä. On myös käynyt omalla kohdalla niinkin että Myssy on purrut ihan muovisen johtosuojankin läpi itsensä. Paras vaihtoehto on piilottaa johdot sekä laittaa napakat kovat johtosuojat vielä päälle. Itse en suosittelisi pitämään kania vapaana sillon kuin et ole kotona. Ihan kanin oman turvallisuuden takia. Kani ei aina tajua omia vaaratekijöitään ja voi loukata itsensä yksin kotona ollessaan. Nemokin on niin rohkea että kerran vanhemmillani se tippui sohvalta isäni kättä kurotellessaan. Se on myös hypännyt vaarallisiin paikkoihin joista olen onneksi saanut sen turvallisesti pois. Esimerkiksi keittiön pöydälle.
Sisällä vapaana ollessa luonnonmukaisten olojen toteuttaminen on hankalaa. Alusta on kova sekä vaaratekijöitä on paljon. Mielestäni paras ratkaisu on aitaus tai häkki josta tullaan jaloittelemaan valvottuna. Kanille tulisi suoda kaivelumahdollisuus, joka taas on vaikea tai ainakin sotkuinen toteuttaa sisällä. Vanhat pyyhkeet laatikossa ovat yleensä kompromissiratkaisu. Ulkokanien asumispaikassa ei ole yleensä kokorajoitteita. Aitauksen/häkin voi rakentaa niin isoksi kun oman pihan miljöö sekä materiaalit antavat myöden. Ulkona (tai kanilassa) ollessaan pitopaikan voi rakentaa ja järjestää puhtaasti kanien ehdoilla koska ihmisten elinpaikka ei ole samassa tilassa. Esimerkiksi oma parvekkeeni on kokonaan kaksikolle pyhitetty. Tällähetkellä ne tosin asuvat erillään, mutta kunhan tulevat toimeen tulee parvekkeesta niiden valtakunta. Toki niillä on vähemmän tilaa kuin Nemolla, mutta puolestaan ehkä virikkeellisempi ympäristö. Yleensä ihmiset ajattelevat ison kämpän olevan kanille paras ratkaisu, mutta kanin silmin se on usein vain aukeita isoja huoneita lattialta käsin katsottuna. Aitaukseen tai häkkiin tai vaikka sinne kanilaan kanille saa järjestettyä mukavemman alustan, vaikka kuinka isoja oksia maahan lojumaan tai seinälle jyrsittäväksi, heinästä ei tarvitse stressata kulkeutuuko sitä joka paikkaan sekä ei ole ainakaan johtoja tai huonekasveja vaarana.
Hieman omia mietteitä aiheesta. Mielestäni ideaalinen ratkaisu omien kanien kanssa olisi kanila josta ne pääsisivät vapaasti kulkemaan myös ulos. Tämä tosin vaatisi ehkä muunlaisen asumismuodon kuin kerrostaloasunto. Loppupeleissä vapaana asuva kani voi olla myös onnellinen kunhan sen elämää mietitään kanin näkökulmasta ja ollaan valmiita uhraamaan hieman sitä omaa asuntoa kanin eduksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti